Yhteisöllinen työskentely nettitekstien luotettavuuden arviointia tukemassa
/Yhteisöllinen oppiminen teknologiaympäristöissä tukee parhaimmillaan opiskelijoiden suoriutumista vaativista tehtävistä. Halusimme selvittää, tukeeko yhdessä työskentely myös nettitekstien luotettavuuden arviointia.
Tutkimuksessamme (Kiili, Coiro & Räikkönen, 2019) opiskelijat tutkivat netissä kiistanalaista aihetta ja laativat nettitekstien pohjalta kirjoitelman joko yksin tai yhdessä parin kanssa. Opiskelijat saivat valita tutkivatko he geenimanipuloidun ruoan sallimista vai sosiaalisen median vaikutuksia ihmisten elämänlaatuun. Selvitimme, kuinka opiskelijat arvioivat nettitekstien luotettavuutta, kun he työskentelivät joko yksin tai yhdessä parin kanssa. Lisäksi olimme kiinnostuneita siitä, oliko nettiukutehtävän aiheella yhteyttä nettitekstien luotettavuuden arviointiin.
Tutkimuksemme koostui kahdesta osatutkimuksesta, joista toinen tehtiin Suomessa ja toinen Yhdysvalloissa. Tässä blogissa kerron Suomessa toteutetusta tutkimuksesta, johon osallistui 140 lukiolaista. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä lukion äidinkielen opettajien kanssa. He osallistuivat myös tehtävien suunnitteluun.
Pohtimiskaavio opiskelijoiden työskentelyn tukena
Opiskelijoiden työskentelyä tuettiin Pohtimiskaavion avulla (Kuvio 1). Pohtimiskaavio on suunniteltu kiistanalaisten aiheiden tutkimiseen netissä. Opiskelijat aloittivat työskentelyn lisäämällä heille annetun väitteen kaavioon (Geenimanipuloitu ruoka tulee sallia tai Sosiaalinen media parantaa ihmisten elämänlaatua). Sen jälkeen he etsivät netistä sekä väitettä puoltavia että sitä vastustavia perusteluja eri näkökulmista (esim. eettinen näkökulma, taloudellinen näkökulma). Pohtimiskaavioon sisältyy Näkökulmapaletti, joka auttoi opiskelijoita miettimään, mistä näkökulmista he voisivat aihettaan tarkastella.
Kuvio 1. Kuvakaappaus Pohtimiskaavio-työkalusta
Kun opiskelijat olivat löytäneet netistä hyödyllisiä lähteitä ja kirjanneet ylös niistä löytyneitä perusteluja, he kopioivat lähteen verkko-osoitteen sille varattuun tilaa. Tämän jälkeen he arvioivat liikennevalojen avulla lähteen luotettavuutta (lähteeseen voi luottaa, lähde on melko luotettava, lähde on kyseenalainen) ja perustelivat luotettavuusarvionsa. Aiheen tutkimiseen netissä oli varattu aikaa 40–70 minuuttia. Opiskelijat hyödynsivät Pohtimiskaaviota kirjoitelmansa laatimisessa (1,5–2,5 tuntia).
Miten oppilaiden luotettavuusarvioita tarkasteltiin?
Tarkastelimme opiskelijoiden luotettavuusarviointeja kolmesta näkökulmasta. Ensinnäkin laskimme, kuinka paljon opiskelijoiden kaaviot sisälsivät relevantteja arviointiperusteluita. Toiseksi tarkastelimme, kuinka montaa erilaista perustelutyyppiä opiskelijoiden perustelut edustivat. Tällaisia perustelutyyppejä olivat esimerkiksi kirjoittajan ominaisuudet, julkaisijan käytänteet ja argumentoinnin laatu. Kolmanneksi arviomme opiskelijoiden arvioinnin laatua kokonaisuutena asteikolla 0–5. Arvioinnissamme kiinnitimme huomiota perustelujen monipuolisuuteen ja syvällisyyteen sekä siihen, sisälsivätkö opiskelijoiden arviot myös kriittisiä huomioita.
Miten yhdessä työskentely tuki nettitekstien luotettavuuden arviointia?
Kuvio 2 osoittaa, että opiskelijat hyötyivät yhdessä työskentelystä. Opiskelijaparien kaaviot sisälsivät enemmän relevantteja perusteluita kuin yksin työkennelleiden opiskelijoiden kaaviot. Opiskelijaparien arviointi oli myös monipuolisempaa, sillä heidän perustelunsa edustivat useampaa perustelutyyppiä kuin yksin työkennelleiden perustelut. Tämän lisäksi opiskelijaparien arviointi oli hieman laadukkaampaa kuin yksin työskennelleillä.
Kuvio 2. Yksin ja pareittain työskennelleiden opiskelijoiden nettitekstien arviointi
Tehtävän aiheen merkitys nettitekstien arvioinnissa
Opiskelijat näyttivät olevan hieman kiinnostuneempia tutkimaan sosiaalisen median vaikutuksia elämänlaatuun kuin geenimanipuloidun ruuan sallimista. Geenimanipulaation aiheekseen valinneet opiskelijat, työskentelivät he sitten yksin tai yhdessä, perustelivat arviotaan hieman aktiivisemmin kuin sosiaalisen median merkitystä tutkineet opiskelijat. Heidän arviointinsa oli myös hieman laadukkaampaa.
Yhdessä työskentelyn hyödyntäminen arviointitaitojen opetuksessa
Tutkimuksemme mukaan opiskelijat voivat hyötyä siitä, että he saavat neuvotella tekstien luotettavuudesta toisten opiskelijoiden kanssa. Eri opiskelijat saattavat kiinnittää huomiota erilaisiin nettitekstien luotettavuuteen vaikuttaviin tekijöihin, jolloin he voivat oppia toinen toisiltaan erilaisia arviointistrategiota. Samasta syystä opiskelijat voivat hyötyä siitä, että he työskentelevät opintojensa aikana taitotasoltaan ja motivaatioiltaan erilaisten opiskelijoiden kanssa. On hyvä muistaa, että myös taitavimmat opiskelijat hyötyvät oppimistilanteesta, jossa he voivat tehdä omia strategisia prosessejaan näkyväksi.
Kun yhdessä työskentelyä hyödynnetään opetuksessa, opiskelijoilla olisi hyvä olla jokin työkalu, johon he voivat systemaattisesti koota ajatuksiaan nettitekstien luotettavuudesta. Tällöin yhteinen ajattelu tulee näkyväksi ja yhteistyötä on myös helpompi säädellä. Opiskelijat voivat kirjata ja organisoida ajatuksiaan paperilla tai digitaalisen työkalun avulla.
Tutkimuksessamme havaitsimme myös, että osalla opiskelijoista, työskentelivät he sitten yksin tai yhdessä, nettitekstien luetettavuuden arviointi jäi melko pinnalliseksi. Opiskelijoille tulisikin tarjota myös ajattelun välineitä. Opettaja voi esimerkiksi mallintaa erilaisia arviointistrategioita tai tarjoata opiskelijoille kysymyksiä, jotka auttavat heitä kiinnittämään huomiota luotettavuuteen vaikuttaviin tekijöihin.
Tutkimuksesta tarkemmin:
Kiili, C., Coiro, J., & Räikkönen, E. (2019). Students’ evaluation of online texts during online inquiry: Working individually or in pairs. Australian Journal of Language and Literacy, 42(3), 167–183.
