Lukiolaiset multimodaalisen videon tulkitsijoina

Multimodaalisissa teksteissä voidaan yhdistellä kirjoitettua kieltä, kuvaa, liikettä ja ääntä. Multimodaalisista teksteistä, kuten videoista, on tullut vallitseva tapa kommunikoida. Esimerkiksi ”Some ja nuoret” -kyselyyn vastanneista 13–29-vuotiasta 88 % kertoi käyttävänsä YouTubea. Multimodaalisten tekstien tulkinta vaatii uudenlaista lukutaitoa, kun lukijan on osattava analysoida ja tulkita, miten eri ilmaisumuotojen avulla luodaan merkityksiä. Tutkimuksessamme (Kiili, Smith, Räikkönen, & Marttunen, 2021) selvitimme, miten lukiolaiset tulkitsivat rokottamista käsittelevää videota, joka oli ilmaisumuodoiltaan varsin rikas.

Tutkimukseen osallistui 404 lukiolaista (ka=17.39 vuotta) seitsemästä eri lukiosta. Opiskelijat analysoivat rokottamisesta kertovaa videota osana laajempaa nettilukutehtävää. Videossa yhdysvaltalaiset koomikot (Penn ja Teller) pyrkivät vakuuttamaan, että vanhempien tulisi rokottaa lapsensa. Video oli pituudeltaan noin puolitoista minuuttia ja se oli tekstitetty suomeksi. Video kannattaa katsoa, jotta blogissa esitetyt tulokset olisi helpompi ymmärtää.

Opiskelijoita pyydettiin ensin kirjoittamaan, mikä on videon keskeisin sanoma ja mitkä ovat tärkeimmät perustelut, joilla tätä sanomaa tuetaan. Tämän jälkeen opiskelijat valitsivat kolme tärkeintä ilmaisumuotoa, joita hyödynnettiin videon pääsanoman muodostamisessa. Valinnan he saivat tehdä viidestä vaihtoehdosta: visuaalinen, auditiivinen, tekstuaalinen, liikkeet sekä ilmeet ja eleet. Tämän jälkeen opiskelijoita pyydettiin erittelemään, miten näitä kolmea ilmaisumuotoa hyödynnettiin videon pääsanoman muodostamisessa.

Perusteltujen tulkintojen tekeminen videon pääsanomasta oli monille vaikeaa

Kun opiskelijat pohtivat videon pääsanomaa, he kiinnittivät huomiota kahteen asiaan: rokotteiden hyödyllisyyteen ja rokotteiden turvallisuuteen. Jaoimme opiskelijoiden tulkinnat rokotteiden hyödyllisyydestä neljään tasoon niiden argumentoinnin laadun perusteella. Nämä tasot on kuvattu taulukossa 1. Kuten taulukosta voidaan havaita, hieman vajaa neljännes (23,8 %) opiskelijoista tulkitsi rokotteiden olevan hyödyllisiä, ja he myös perustelivat tulkintansa relevantilla tavalla (taso 4). Kolmannelle tasolle yltäneissä vastauksissa (22,3 %) opiskelijoiden perustelut olivat epätarkkoja tai ylimalkaisia. Opiskelijat saattoivat esimerkiksi kuvata rokottamisen hyötyjä esittelevän demonstraation, mutta vastaus jäi vaille kuvailusta tehtävää päätelmää. Tason 2 vastauksista (39,9 %) puuttui joko väite tai perustelu. Jotkut opiskelijat (7,7 %) yliyleistivät esitettyä evidenssiä, kuten esimerkki ”jos et ota lapsellesi rokotusta, hän kuolee” osoittaa. Vain noin 6 % opiskelijoista ei maininnut rokotteiden hyödyllisyyttä lainkaan. 

Rokotteiden turvallisuus mainittiin hieman hyödyllisyyttä harvemmin (58,2 % vastauksista). Mielenkiintoista oli, että osa tulkinnoista oli positiivisia (38,6 %) ja osa negatiivisia (19,6 %). Positiivisissa tulkinnoissa opiskelijat tulkitsivat rokotukset turvallisiksi tai niiden ei tulkittu aiheuttavan autismia. Negatiivisissa tulkinnoissa opiskelijat ajattelivat rokotteiden aiheuttavan tai saattavan aiheuttaa autismia. Erilaisten tulkintojen syynä lienee se, että videolla koomikot leikittelivät rokotteita vastustavien tahojen väitteellä siitä, että rokotukset aiheuttavat autismia. Viestinnässä hyödynnettiin eri ilmaisumuotoja, mikä voi omalta osaltaan selittää vastakkaisia tulkintoja. Eri ilmaisumuodot voivat välittää erilaista informaatiota ja tämän informaation yhdistäminen eri tavoin voi johtaa erilaisiin tulkintoihin. Lisäksi opiskelijat voivat kiinnittää huomioita johonkin ilmaisumuotoon enemmän kuin toiseen.

Taulukko 1. Opiskelijoiden tulkintojen taso rokotteiden hyödyllisyydestä.

Visuaalisuus kytkettiin muita ilmaisumuotoja useammin argumentaatioon

Opiskelijat pitivät auditiivista (93 % opiskelijoista valitsi kolmen tärkeimmän muodon joukkkoon) ja visuaalista (91 %) ilmaisumuotoa tärkeimpinä videon pääsanoman muodostamisessa. Ilmaisumuodoista tekstit valittiin vain harvoin (7 % opiskelijoista) kolmen tärkeimmän ilmaisumuodon joukkoon. Tekstit jätettiin jatkoanalyysien ulkopuolelle.

Opiskelijoiden vastaukset, jotka tarkastelivat kolmen tärkeimmän ilmaisumuodon hyödyntämistä videon pääsanoman muodostamisesta, analysoitiin kahdessa vaiheessa. Tunnistimme ensin opiskelijoiden mainitsemat spesifit multimodaaliset elementit. Tällaisia olivat esimerkiksi objektit tai värit (visuaalinen ilmaisumuoto), puhe, musiikki tai äänenpainot (auditiivinen ilmaisumuoto), esineiden heittäminen tai siirtymät (liikkeet) sekä kehon kieli ja kasvojen ilmeet (ilmeet ja eleet). Tämän jälkeen tarkastelimme, oliko tiettyä ilmaisumuotoa edustava multimodaalinen elementti kytketty argumentointiin, videon aiheeseen eli rokotteisiin tai kommunikatiivisiin tavoitteisiin. Mikäli multimodaalinen elementti oli tunnistettu, mutta sen merkitystä ei ollut tulkittu, koodattiin valitun ilmaisumuodon tulkinta puutteelliseksi. Ilmaisumuodon tulkinta koodattiin puutteelliseksi myös silloin, kun opiskelija ei maininnut spesifiä multimodaalista elementtiä, mutta kytki ilmaisumuodon argumentointiin, videon aiheeseen tai kommunikatiivisiin tavoitteisiin.

Kuten kuvio 1 osoittaa, visuaaliset elementit kytkettiin muita elementtejä useammin videon argumentointiin tai videon aiheeseen. Tämä on ymmärrettävää, sillä videon keskeisenä elementtinä oli visuaalinen demonstraatio siitä, miten rokotukset suojaavat lapsia vaarallisilta taudeilta. Koska liikkeet olivat olennainen osa demonstraatiota, myös liikkeisiin liittyvät elementit yhdistettiin argumentointiin useammin kuin esimerkiksi auditiiviset elementit. Auditiiviset elementit, kuten puhe, yhdistettiin vain harvoin argumentointiin. Tämä oli hieman yllättävää, sillä osa keskeisistä argumenteista esitettiin puheessa.  Kun opiskelijat tulkitsivat puhetta, he kiinnittivät huomiota esimerkiksi äänenpainoihin ja kirosanojen käyttöön. Nämä elementit liitettiin yleensä kommunikatiivisiin tavoitteisiin.

Kuvio 1. Opiskelijoiden tulkinnat eri ilmaisumuodoista.

Yksilölliset erot

Taulukko 1 ja kuvio 1 osoittavat, että opiskelijat erosivat melko paljon siinä, miten he tulkitsivat videon pääsanomaa ja ilmaisumuotoja. Tämän vuoksi tarkastelimme myös tekijöitä, jotka voisivat olla yhteydessä opiskelijoiden välisiin eroihin. Havaitsimme, että mitä paremmat opiskelijoiden aiemmat tiedot rokotuksista olivat, sitä todennäköisemmin he perustelivat rokottamisen hyödyllisyyden relevantilla tavalla. Sitä vastoin aikaisemmalla tiedolla ei ollut johdonmukaista yhteyttä eri ilmaisumuotojen tulkintaan. Sukupuolella ja äidinkielen arvosanalla ei myöskään ollut systemaattista yhteyttä opiskelijoiden tekemiin tulkintoihin.

Vinkkejä opetukseen

Vaikka nuoret ovat ahkeria videoiden kuluttajia, tarvitsevat he tukea tieteellisiä aiheita käsittelevien multimodaalisten tekstien tulkintaan. Opettaja voi tukea opiskelijoita tekstien analysointia ohjaavilla kysymyksillä, joita käytimme myös tässä tutkimuksessa. Kysymysten avulla voidaan opiskelijoiden huomio suunnata erilaisiin merkityksen rakentamisen tapoihin.

Videota voidaan katsoa myös tietystä näkökulmasta esimerkiksi keskittymällä yhteen ilmaisumuotoon kerrallaan (erittely). Tämän jälkeen opiskelijat voivat tarkastella eri ilmaisumuotojen välisiä yhteyksiä ja pohtia, miten merkitykset rakentuvat eri ilmaisumuotojen vuorovaikutuksessa (integraatio). Opiskelijat voivat hyödyntää multimodaalista transkriptiota, jonka avulla he voivat analysoida eri ilmaisumuotoja systemaattisesti. Teimme multimodaalisen transkription videosta, jota opiskelijat analysoivat tutkimuksessamme. Sen voi ladata täältä.

Yhteisöllisten menetelmien käyttäminen opetuksessa on myös varsin perusteltua. Opiskelijat saattavat kiinnittää huomiota videon eri elementteihin ja tehdä erilaisia tulkintoja niistä. Tämä saa parhaimmillaan aikaan merkitysneuvotteluita, jotka ovat yhteisöllisessä oppimisessa keskeisiä. Yhteisen representaation, kuten multimodaalisen transkription laatiminen, voi helpottaa merkitysneuvotteluita.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu (avoin julkaisu):

Kiili, C., Smith, B. E., Räikkönen, E., & Marttunen, M. (2021). Students’ interpretations of a persuasive multimodal video about vaccines. Journal of Literacy Research, 53(2), 196–218. https://doi.org/10.1177/1086296X211009296

Nettilukeminen ja tarkkaavuuden pulmat

Tutkiva nettilukeminen, jossa lukija pyrkii ratkaisemaan avoimia ongelmia tai ymmärtämään monisyisiä ilmiöitä, vaatii monenlaisia taitoja. Oppilaat, joilla on oppimisen vaikeuksia, voivat tarvita muita enemmän tukea pärjätäkseen netin tekstimaailmassa. Hyvät peruslukutaidot rakentavat kivijalkaa taitavalle nettilukemiselle. Aiemman tutkimuksemme mukaan lukivaikeudet voivat horjuttaa tätä tärkeää perustaa (Kanniainen ym., 2019). Tuoreessa tutkimuksessamme (Kanniainen ym., 2021) puolestaan selvitimme, miten tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen pulmat olivat yhteydessä oppilaiden lukutaitoihin.

Mitä tutkimuksessa tehtiin?

Yli 400 kuudesluokkalaista teki kaksi eri luetun ymmärtämisen tehtävää: perinteisen luetun ymmärtämisen tehtävän ja tutkivan nettilukemisen tehtävän. Ensimmäisessä tehtävässä oppilaat lukivat yhden tekstin, jossa annettiin ohjeita kuluttajansuojaan liittyen. Lisäksi he vastasivat kahteentoista monivalintakysymykseen. Jälkimmäisessä tehtävässä oppilaat taas tutkivat energiajuomien terveysvaikutuksia. Heidän tehtävänään oli antaa kuvitteellisen koulun rehtorille suositus, pitäisikö koululle hankkia energiajuoma-automaatti vai ei. Oppilaat etsivät tietoa hakukoneilla, arvioivat kahden nettisivun luotettavuutta, poimivat olennaisia asioita useista nettiteksteistä, kirjoittivat niistä yhteenvedon ja hyödynsivät oppimaansa perustellun kannan kirjoittamiseen. Lopuksi perusteltu kannanotto lähetettiin rehtorille sähköpostilla. Molemmat oppilaiden tekemät luetun ymmärtämisen tehtävät pisteytettiin ja pisteistä muodostettiin faktorianalyysin perusteella perinteisen luetun ymmärtämisen ja nettilukemisen faktorit.

Oppilaiden pulmia tarkkaavuudessa ja toiminnanohjauksessa arvioitiin opettajien täyttämien keskittymiskyselyiden (KESKY, Klenberg et al., 2010) avulla. Faktorianalyysin perusteella muodostettiin tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeuksia kuvaava faktori. Lopuksi tarkastelimme rakenneyhtälömallinnuksen avulla, miten tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeudet selittivät oppilaiden suoriutumista molemmissa luetun ymmärtämisen tehtävissä.

Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeudet heijastuivat nettilukemiseen

Oppilaille, joilla oli tarkkaavuuden ja toiminnanojauksen pulmia, tutkivan nettilukutaidon tehtävä oli haastavampi kuin perinteisen lukemisen tehtävä. Kun sukupuoli, lukusujuvuus, luetun ymmärtäminen ja ei-kielellinen päättely oli kontrolloitu, selittivät tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen pulmat 4% poikien ja 9% tyttöjen suoriutumisesta nettilukutehtävässä. Perinteisen luetun ymmärtämisen tehtävässä tilastollisesti merkitseviä eroja ei havaittu.

Yksi syy tähän voi olla se, että tutkivan nettilukutaidon tehtävä oli paljon monisyisempi kuin perinteisen luetun ymmärtämisen tehtävä. Kun perinteisen luetun ymmärtämisen tehtävässä luettiin yksi teksti paperilta ja vastattiin monivalintakysymyksiin, piti nettilukutehtävässä lukea yhteensä neljä tekstiä, kirjoittaa muistiinpanoja ja muita kirjallisia vastauksia tekstien pohjalta. Nettilukutehtävä edellytti siten tarkkaavuuden ylläpitoa ja suuntaamista useamman nettitekstin välillä. Lisäksi se vaati oman toiminnanohjausta, kun oppilaiden piti käyttää erilaisia tiedonhakua (hakukone) ja oppimista tukevia työkaluja (muistiinpanotyökalu, chat, sähköposti). Näin monipuolinen lukuympäristö näytti kuormittavan oppilaita, joilla oli tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeuksia, muita oppilaita enemmän.

Hieman yllättävää oli, että tyttöjen tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeudet heijastuivat poikia enemmän nettilukutehtävässä suoriutumiseen. Tulevaisuudessa olisikin tärkeää selvittää, mistä tämä voisi johtua.  

Miten oppilaita voisi tukea?

Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen merkitystä tutkivalle nettilukemiselle ei ole aiemmin juuri tutkittu. Tutkiva nettilukeminen on tärkeä osa tämän päivän kouluarkea. Täten on syytä pohtia, miten oppilaita, joilla on tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen pulmia, voitaisiin parhaiten tukea. Kuten alussa mainitsimme, tukemalla peruslukutaitoja ja edistämällä monipuolisten luetun ymmärtämisen strategioiden kehittymistä, voimme tukea myös nettilukutaitojen kehittymistä.

Sen lisäksi oppilaat, joilla on tarkkaavuuden pulmia, voisivat hyötyä nettilukutaitojen harjoittelusta rajatussa opetusympäristöstä avoimen internetin sijaan. Opettaja voi antaa oppilaille esimerkiksi viiden sivun linkkilistan, josta oppilaat voivat valita kaksi tehtävänantoon sopivaa sivua ja tutkia niitä tarkemmin.

Opettaja voi myös rajata nettilukutaitojen opetusta siten, että opetuksessa keskitytään yhteen taitoalueeseen kerrallaan, jolloin oppilaiden keskittymistä ja oppimista on helpompi tukea. Oppilaat voivat myös hyötyä strukturoiduista tehtävistä, kuten monivalinta- tai luokittelutehtävistä, jotka vaativat oivaltamista, mutta eivät vaadi liian pitkää yhtäjaksoista ponnistelua. Kun oppilaat suoriutuvat tehtävistä, he saavat tärkeitä onnistumisen kokemuksia. Jatkossa olisi tärkeä vielä tutkia, millaiset tuen muodot sopisivat parhaiten oppilaille, joilla on tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeuksia.

Tutkimus on osa Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen ja Suomen Akatemian rahoittamaa eSeek-hanketta.  Lue lisää artikkelista, joka on avoimesti saatavilla : Kanniainen, L., Kiili, C., Tolvanen, A., Aro, M., Anmarkrud, Ø., & Leppänen, P. H. (2021). Assessing reading and online research comprehension: Do difficulties in attention and executive function matter?. Learning and Individual Differences, 87, 101985.

Teksti: Laura Kanniainen & Carita Kiili 

Yhteisöllinen työskentely nettitekstien luotettavuuden arviointia tukemassa

Yhteisöllinen oppiminen teknologiaympäristöissä tukee parhaimmillaan opiskelijoiden suoriutumista vaativista tehtävistä. Halusimme selvittää, tukeeko yhdessä työskentely myös nettitekstien luotettavuuden arviointia. 

Tutkimuksessamme (Kiili, Coiro & Räikkönen, 2019) opiskelijat tutkivat netissä kiistanalaista aihetta ja laativat nettitekstien pohjalta kirjoitelman joko yksin tai yhdessä parin kanssa. Opiskelijat saivat valita tutkivatko he geenimanipuloidun ruoan sallimista vai sosiaalisen median vaikutuksia ihmisten elämänlaatuun. Selvitimme, kuinka opiskelijat arvioivat nettitekstien luotettavuutta, kun he työskentelivät joko yksin tai yhdessä parin kanssa. Lisäksi olimme kiinnostuneita siitä, oliko nettiukutehtävän aiheella yhteyttä nettitekstien luotettavuuden arviointiin.

Tutkimuksemme koostui kahdesta osatutkimuksesta, joista toinen tehtiin Suomessa ja toinen Yhdysvalloissa. Tässä blogissa kerron Suomessa toteutetusta tutkimuksesta, johon osallistui 140 lukiolaista. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä lukion äidinkielen opettajien kanssa. He osallistuivat myös tehtävien suunnitteluun.

Pohtimiskaavio opiskelijoiden työskentelyn tukena

Opiskelijoiden työskentelyä tuettiin Pohtimiskaavion avulla (Kuvio 1). Pohtimiskaavio on suunniteltu kiistanalaisten aiheiden tutkimiseen netissä. Opiskelijat aloittivat työskentelyn lisäämällä heille annetun väitteen kaavioon (Geenimanipuloitu ruoka tulee sallia tai Sosiaalinen media parantaa ihmisten elämänlaatua). Sen jälkeen he etsivät netistä sekä väitettä puoltavia että sitä vastustavia perusteluja eri näkökulmista (esim. eettinen näkökulma, taloudellinen näkökulma). Pohtimiskaavioon sisältyy Näkökulmapaletti, joka auttoi opiskelijoita miettimään, mistä näkökulmista he voisivat aihettaan tarkastella. 

Kuvio 1. Kuvakaappaus Pohtimiskaavio-työkalusta

Kun opiskelijat olivat löytäneet netistä hyödyllisiä lähteitä ja kirjanneet ylös niistä löytyneitä perusteluja, he kopioivat lähteen verkko-osoitteen sille varattuun tilaa. Tämän jälkeen he arvioivat liikennevalojen avulla lähteen luotettavuutta (lähteeseen voi luottaa, lähde on melko luotettava, lähde on kyseenalainen) ja perustelivat luotettavuusarvionsa. Aiheen tutkimiseen netissä oli varattu aikaa 40–70 minuuttia. Opiskelijat hyödynsivät Pohtimiskaaviota kirjoitelmansa laatimisessa (1,5–2,5 tuntia).

Miten oppilaiden luotettavuusarvioita tarkasteltiin?

Tarkastelimme opiskelijoiden luotettavuusarviointeja kolmesta näkökulmasta. Ensinnäkin laskimme, kuinka paljon opiskelijoiden kaaviot sisälsivät relevantteja arviointiperusteluita. Toiseksi tarkastelimme, kuinka montaa erilaista perustelutyyppiä opiskelijoiden perustelut edustivat. Tällaisia perustelutyyppejä olivat esimerkiksi kirjoittajan ominaisuudet, julkaisijan käytänteet ja argumentoinnin laatu. Kolmanneksi arviomme opiskelijoiden arvioinnin laatua kokonaisuutena asteikolla 0–5. Arvioinnissamme kiinnitimme huomiota perustelujen monipuolisuuteen ja syvällisyyteen sekä siihen, sisälsivätkö opiskelijoiden arviot myös kriittisiä huomioita.

Miten yhdessä työskentely tuki nettitekstien luotettavuuden arviointia?

Kuvio 2 osoittaa, että opiskelijat hyötyivät yhdessä työskentelystä. Opiskelijaparien kaaviot sisälsivät enemmän relevantteja perusteluita kuin yksin työkennelleiden opiskelijoiden kaaviot. Opiskelijaparien arviointi oli myös monipuolisempaa, sillä heidän perustelunsa edustivat useampaa perustelutyyppiä kuin yksin työkennelleiden perustelut. Tämän lisäksi opiskelijaparien arviointi oli hieman laadukkaampaa kuin yksin työskennelleillä.

Kuvio 2. Yksin ja pareittain työskennelleiden opiskelijoiden nettitekstien arviointi

Tehtävän aiheen merkitys nettitekstien arvioinnissa

Opiskelijat näyttivät olevan hieman kiinnostuneempia tutkimaan sosiaalisen median vaikutuksia elämänlaatuun kuin geenimanipuloidun ruuan sallimista. Geenimanipulaation aiheekseen valinneet opiskelijat, työskentelivät he sitten yksin tai yhdessä, perustelivat arviotaan hieman aktiivisemmin kuin sosiaalisen median merkitystä tutkineet opiskelijat. Heidän arviointinsa oli myös hieman laadukkaampaa.  

Yhdessä työskentelyn hyödyntäminen arviointitaitojen opetuksessa

Tutkimuksemme mukaan opiskelijat voivat hyötyä siitä, että he saavat neuvotella tekstien luotettavuudesta toisten opiskelijoiden kanssa. Eri opiskelijat saattavat kiinnittää huomiota erilaisiin nettitekstien luotettavuuteen vaikuttaviin tekijöihin, jolloin he voivat oppia toinen toisiltaan erilaisia arviointistrategiota. Samasta syystä opiskelijat voivat hyötyä siitä, että he työskentelevät opintojensa aikana taitotasoltaan ja motivaatioiltaan erilaisten opiskelijoiden kanssa. On hyvä muistaa, että myös taitavimmat opiskelijat hyötyvät oppimistilanteesta, jossa he voivat tehdä omia strategisia prosessejaan näkyväksi. 

Kun yhdessä työskentelyä hyödynnetään opetuksessa, opiskelijoilla olisi hyvä olla jokin työkalu, johon he voivat systemaattisesti koota ajatuksiaan nettitekstien luotettavuudesta. Tällöin yhteinen ajattelu tulee näkyväksi ja yhteistyötä on myös helpompi säädellä. Opiskelijat voivat kirjata ja organisoida ajatuksiaan paperilla tai digitaalisen työkalun avulla. 

Tutkimuksessamme havaitsimme myös, että osalla opiskelijoista, työskentelivät he sitten yksin tai yhdessä, nettitekstien luetettavuuden arviointi jäi melko pinnalliseksi. Opiskelijoille tulisikin tarjota myös ajattelun välineitä. Opettaja voi esimerkiksi mallintaa erilaisia arviointistrategioita tai tarjoata opiskelijoille kysymyksiä, jotka auttavat heitä kiinnittämään huomiota luotettavuuteen vaikuttaviin tekijöihin.  

Tutkimuksesta tarkemmin:

Kiili, C., Coiro, J., & Räikkönen, E. (2019). Students’ evaluation of online texts during online inquiry: Working individually or in pairs. Australian Journal of Language and Literacy, 42(3), 167–183. 

Mitkä tekijät selittävät nettilukutehtävässä menestymistä?

Tutkiva nettilukeminen, jossa lukijan tavoitteena on ratkaista avoimia ongelmia tai ymmärtää monisyisiä ilmiöitä, vaatii monenlaisia taitoja. On osattava hakea hyödyllisiä nettitekstejä ja punnittava niiden luotettavuutta. Sen lisäksi on osattava poimia olennaisia asioita useista teksteistä, muodostaa niistä kattava kokonaisnäkemys ja vielä kommunikoida tämä näkemys muille. Millaiset tekijät selittävät oppilaiden suoriutumista tällaisessa vaativassa tehtävässä? Tähän kysymykseen etsittiin vastauksia tutkimuksessamme (Laura Kanniainen ym. 2019). 

Mitä tutkimuksessa tehtiin?

Tutkimuksessa 426 kuudesluokkalaista teki nettilukutehtävän, jossa he tutkivat energiajuomien terveysvaikutuksia. Oppilaiden tehtävänä oli antaa kuvitteellisen koulun rehtorille suositus, pitäisikö koululle hankkia energiajuoma-automaatti vai ei. Tehtävässä oppilaat lukivat neljä tekstiä. Heille annettiin kaksi tekstiä ja he etsivät kaksi tekstiä hakukoneen avulla. Lisäksi he arvioivat kahden tekstin luotettavuutta. Toinen teksteistä oli asiantuntijateksti ja toinen kaupallisesti värittynyt teksti. Oppilaat tekivät muistiinpanoja teksteistä ja kirjoittivat niistä yhteenvedon. Lopuksi he vielä laativat vastauksen rehtorille.

Oppilaiden tekemät tehtävät pisteytettiin. Faktorianalyysin mukaan oppilaat tarvitsivat tehtävän suorittamisessa kuudenlaisia taitoja: 1) tiedonhakutaitoja, 2) taitoja varmentaa tekstin luotettavuus, 3) taitoja kyseenalaistaa tekstin luotettavuus, 4) taitoja poimia olennaisia asioita yksitäisestä tekstistä, 5) taitoja laatia synteesi useasta tekstistä ja 6) taitoja kommunikoida perusteltu kanta. Näissä taidossa on paljon yhteistä, joten taustalle muodostui vielä oppilaiden kokonaisosaamista kuvaava tutkivan nettilukemisen taito. Tutkimuksessa tarkastelimme, miten lukutaidot, ei-kiellinen päättely, aikaisempi tieto tehtävän aiheesta ja sukupuoli ennustivat nettilukutehtävässä menestymistä. Lukutaidoista arvioitiin lukusujuvuutta, luetunymmärtämistä ja oikeinkirjoitusta. 

Lukutaidot nettilukemisen kivijalka

Lukutaidot, ei-kielellinen päättely, aikaisempi tieto ja sukupuoli selittivät 57% nettilukutaitoa mittaavassa tehtävässä menestymisestä. Lukutaitoon liittyvistä tekijöistä luetun ymmärtäminen ennusti parhaiten nettilukutaitoa. Myös lukusujuvuus ja oikeinkirjoittaminen ennustivat itsenäisesti nettilukutehtävässä suoriutumista. Täten hyvät lukutaidot luovat tärkeän perustan myös nettilukemiselle. Lapsilla ja nuorilla, joilla on lukemisen pulmia, voi olla ikätovereitaan useammin vaikeuksia myös tutkivassa nettilukemisessa. 

On kuitenkin hyvä muistaa, että lukutaidot eivät selitä kuin osan nettilukutehtävässä suoriutumisesta. Tarvitaan lisää tutkimusta muista tekijöistä, jotka auttavat oppilaita suoriutumaan hyvin nettilukutehtävässä. Miten esimerkiksi innostuneisuus asioiden tutkimiseen netissä tai nettilukemiseen liittyvät pystyvyyden kokemukset tukevat nettilukemista? 

Tytöt poikia parempia nettilukemisessa

Sukupuoli oli luetunymmärtämisen rinnalla toinen merkittävin hyvää suoriutumista selittävä tekijä. Tytöt menestyivät nettilukutehtävässä poikia paremmin. Eri nettilukemisen osa-alueita tarkasteltaessa sukupuoli ennusti menestymistä useammilla nettilukemisen osa-alueilla lukuunottamatta tiedonhakua ja kaupallisesti värittyneen sivun arviointia. 

Sukupuoli selitti nettilukutehtävässä menestystä itsenäisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että on myös muita sukupuoleen liittyviä selittäviä tekijöitä kuin pelkästään lukutaidot. Tulevien tutkimusten selvitettäväksi jää, mitä nämä tekijät voisivat olla.

 Monipuolista tukea lukemiseen

Nettilukutaitojen kehittymistä voi tukea opetuksella, joka sujuvoittaa lukemista ja edistää monipuolisten luetunymmärtämisen strategioiden kehittymistä. Tämän lisäksi tarvitaan opetusta, jossa keskitytään niihin taitoihin, joita tarvitaan erityisesti netissä luettaessa.  Esimerkiksi tehokkaat tiedonhakutaidot ja kyky arvioida nettitekstien luotettavuutta auttavat oppilaita valitsemaan hyödyllisiä lähteitä, jolloin lukemiseen ja tiedon sisäistämiseen jää enemmän aikaa.

Tarkempaa tietoa tutkimuksesta: 

Kanniainen, L., Kiili, C., Tolvanen, A., Aro, M., & Leppänen, P. H. T. (2019). Literacy skills and online research and comprehension: Struggling readers also face difficulties online. Reading and Writing. https://doi.org/10.1007/s11145-019-09944-9.

Hyvät peruslukutaidot ”jeesaavat” mutta eivät takaa taitavaa nettitekstien arviointia

Edellisessä blogitekstissäni kerroin, että kuudesluokkalaiset erosivat melkoisesti siinä, kuinka hyvin he osasivat arvioida nettitekstien luotettavuutta. Mutta mikä voisi selittää oppilaiden menestymistä arviointitehtävissä? Selvitimme lukusujuvuuden ja luetun ymmärtämisen taitojen yhteyttä siihen, kuinka hyvin oppilaat osasivat arvioida akateemisen ja kaupallisen nettitekstin luotettavuutta. Nämä tekstit on kuvattu tarkemmin edellisessä blogitekstissäni.

Lukusujuvuuden ja luetunymmärtämisen merkityksen selvittämiseksi jaoimme oppilaat kahteen ryhmään: (a) hyviin arvioijiin, jotka arvioivat nettitekstin luotettavuutta asianmukaisesti ja osasivat perustella arvionsa ja (b) heikkoihin arvioijiin eli niihin, jotka eivät tähän pystyneet. 

Tulokset osoittivat, että lukusujuvuus ja luetunymmärtäminen selittivät 8,8 % oppilaiden suoriutumisesta akateemisen ja 15,1 % kaupallisen nettitekstin arvioinnissa.  Tulokset kertoivat myös esimerkiksi seuraavaa: kun oppilaan pistemäärä luetunymmärtämisen tehtävässä (max. 12 p.) nousi yhdellä pisteellä, oli hänellä 21 % suurempi todennäköisyys kuulua hyviin akateemisen tekstin arvioijiin ja kuin pistettä vähemmän saaneella oppilaalla. Kun kyse oli kaupallisesta tekstistä vastaava todennäköisyys oli 24%.

Lukutaitojen perusteella oppilaiden arviointitehtävässä menestymistä voitiin ennustaa 65% tarkkuudella. Oheinen kuvio osoittaa, että oppilaiden lukutaitojen perusteella oli helpompi ennustaa akateemisen kuin kaupallisen nettitekstin arvioinnissa menestymistä. Kun oppilaiden lukusujuvuuden ja luetunymmärtämisessä saamat pistemäärät olivat tiedossa, voitiin melko tarkasti ennustaa ne oppilaat, jotka onnistuvat hyvin akateemisen tekstin arvioinnissa. Kaupallisen tekstin arvioinnin onnistumista oli puolestaan melko vaikea ennustaa lukutaitopistemäärien perusteella.

Yhteenvetona voidaan todeta, että hyvät lukutaidot tukevat nettitekstien arviointia, mutta eivät välttämättä takaa hyvää suoriutumista. Hyvillekin lukijoille nettitekstien luotettavuuden kyseenalaistaminen voi olla vaikeaa.

Koulussa oppilaat lukevat usein opettajan valitsemia tekstejä, jolloin tekstien kriittiselle tarkastelulle ei välttämättä ole samassa määrin tarvetta kuin internetissä luettaessa. Tämän vuoksi oppilailla pitäisi olla myös mahdollisuuksia keskustella erilaisista teksteistä ja niiden luotettavuuteen vaikuttavista tekijöistä opettajan opastuksella. Oppilaiden kanssa voi esimerkiksi keskustella, miten kaupalliset tarkoitusperät voivat näkyä teksteissä, jotka eivät ole varsinaisia mainoksia. Koska luotettavuuden arviointi on tärkeää mutta vaikeaa, pitäisi siihen palata yhä uudestaan.

Kuvio 1. Tarkkuus, jolla mallit pystyivät ennustamaan nettitekstien arvioinnissa suoriutumista lukutaitojen perusteella (lukusujuvuus, ymmärtäminen)

Tulokset on julkaistu: 

Kiili, C., Leu, D. J., Marttunen, M., Hautala, J., & Leppänen, P. H. T. (2018). Exploring early adolescents’ evaluation of academic and commercial online resources related to health. Reading and Writing, 31(3), 533–557. https://doi.org/10.1007/s11145-017-9797-2

Oppilaat tarvitsevat tukea nettitekstien arvioinnissa

Internetissä lukeminen vaatii hyviä arviointitaitoja. Kun perinteisiä portinvartioita ei ole, internetissä julkaistut tekstit ovat laadultaan hyvin kirjavia. Miten lapset selviävät tässä internetin tekstimaailmassa?

Selvitimme (Kiili ym. 2018) kuudesluokkalaisten (n = 426) arviointitaitoja, kun he tutkivat energiajuomien terveysvaikutuksia internetiä simuloivassa ympäristössä. Tehtävän aikana oppilaat arvioivat kahta erityyppistä nettisivua, jotka erosivat toisistaan asiantuntijuudeltaan, tarkoitusperiltään ja argumentoinniltaan. Kutsumme näitä sivuja akateemiseksi nettisivuksi ja kaupalliseksi nettisivuksi. Sivujen piirteet on kuvattu Taulukossa 1.

Taulukko 1. Oppilaiden arvioimat nettisivut

Kaupallisten tarkoitusperien tunnistaminen vaikeaa

Vain puolet oppilaista kyseenalaisti kaupallisen nettisivun luotettavuuden energiajuomien terveysvaikutusten tiedonlähteenä. Vain noin viidennes (19%) havaitsi nettisivun kaupalliset tarkoitusperät, vaikka kaupallisuus (esim. logo, kirjoittajan ammatti) oli selkeästi esillä. Eräs oppilas pohti kaupallisuuden merkitystä seuraavasti: ”Ei ole [luotettava], koska he yrittävät myydä tuotetta eivätkä välttämättä kerro terveysriskeistä”.

Tämän lisäksi osa oppilaista (17 %) osasi perustella kriittisen arvionsa jollakin muulla tavalla. Kuten seuraava esimerkki osoittaa, oppilas saattoi vertailla nettisivua kahteen muuhun sivuun, jotka hän oli lukenut tehtävässä aiemmin: ”Nettisivu ei ole luotettava, koska kaikkien muiden sivujen mukaan juomat ovat haitallisia terveydelle”. Akateemisen sivun arvioiminen oli oppilaille hieman helpompaa, sillä 64 % oppilaista osasi perustella luotettavuusarvionsa.

Näyttää siltä, että oppilaat hyötyisivät erilaisten tekstien arvioinnin ohjatusta harjoittelusta. Tämä auttaisi heitä ymmärtämään, mikä tekee tietyssä tilanteessa toisesta nettitekstistä luotettavamman kuin toisesta.

Vain harva perustelee arvioitaan useammasta näkökulmasta

Kuvio 1 havainnollistaa sitä, millaisia perusteluja oppilaat esittivät luotettavuuden arvioinneilleen. Kun akateemisen sivun arvioinnissa kiinnitettiin huomiota sivua ylläpitävään organisaatioon ja kirjoittajan asiantuntijuuteen, niin kaupallisen sivun arvioinnissa kiinnitettiin eniten huomiota sivun tarkoitusperiin.

Vain hyvin harva oppilas perusteli arvioitaan useammasta näkökulmasta. Vain 12% oppilaista esitti useamman kuin yhden perustelun akateemisen sivun arviolleen. Kaupallisessa sivussa vastaava osuus oli 3%. Lisäksi hyvin monet oppilaat eivät osanneet perustella arvioitaan lainkaan. Erityisesti oppilaat, joiden arviointitaidot ovat heikot, tarvitsevat opetusta, jossa opettaja tai taitavampi oppilas mallintaa hyödyllisiä arviointitapoja. Ylipäätään oppilaita pitäisi myös auttaa ymmärtämään, miksi nettisivuja kannattaa arvioida useista eri näkökulmista. 

View fullsize

Kuvio 1. Kuudesluokkalaisten (n  = 426) relevantit perustelut (n = 494) akateemisen ja kaupallisen nettisivun luotettavuusarvioinneilleen. Ympyrän sisällä oleva luku on oppilaiden esittämien perustelujen yhteismäärä.

Arviointitaidossa eroja: Osalla menee hyvin, osalla ei

Tulokset osoittavat, että kuudesluokkalaisten taitoerot nettitekstien arvioinnissa ovat suuria. Noin neljännes oppilaista suoriutui hyvin molempien nettisivujen arvioinnista, kun taas toinen neljännes suoriutui heikosti. Erityisesti oppilaat, joilla on vaikeuksia arvioida mitä tahansa nettisivua, ovat haavoittuvaisempia erilaisille vaikutteille ja harhaanjohtavalle informaatiolle.

Oppilaat tarvitsevat erilaista tukea kehittyäkseen nettitekstien arvioijina. Heikommat oppilaat tarvitsevat tukea perusasioissa, jotka toiset jo hallitsevat. Taitavat oppilaat puolestaan hyötyvät vaativammista tehtävistä, joissa he voivat esimerkiksi pohtia, miten tekstin laatijan tarkoitusperät heijastuvat tekstin sisältöihin. Opettaja voi eriyttää opetusta esimerkiksi vaikeutuvilla tehtävillä tai eritasoisilla teksteillä. 

Tulokset on julkaistu: 

Kiili, C., Leu, D. J., Marttunen, M., Hautala, J., & Leppänen, P. H. T. (2018). Exploring early adolescents’ evaluation of academic and commercial online resources related to health. Reading and Writing, 31(3), 533–557. https://doi.org/10.1007/s11145-017-9797-2

Teaching tips:

Using Source Information to Evaluate the Credibility of Online Content

Use Monthly Quiz Activities to Practice and Evaluate Critical Reading