Nettilukeminen ja tarkkaavuuden pulmat

Tutkiva nettilukeminen, jossa lukija pyrkii ratkaisemaan avoimia ongelmia tai ymmärtämään monisyisiä ilmiöitä, vaatii monenlaisia taitoja. Oppilaat, joilla on oppimisen vaikeuksia, voivat tarvita muita enemmän tukea pärjätäkseen netin tekstimaailmassa. Hyvät peruslukutaidot rakentavat kivijalkaa taitavalle nettilukemiselle. Aiemman tutkimuksemme mukaan lukivaikeudet voivat horjuttaa tätä tärkeää perustaa (Kanniainen ym., 2019). Tuoreessa tutkimuksessamme (Kanniainen ym., 2021) puolestaan selvitimme, miten tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen pulmat olivat yhteydessä oppilaiden lukutaitoihin.

Mitä tutkimuksessa tehtiin?

Yli 400 kuudesluokkalaista teki kaksi eri luetun ymmärtämisen tehtävää: perinteisen luetun ymmärtämisen tehtävän ja tutkivan nettilukemisen tehtävän. Ensimmäisessä tehtävässä oppilaat lukivat yhden tekstin, jossa annettiin ohjeita kuluttajansuojaan liittyen. Lisäksi he vastasivat kahteentoista monivalintakysymykseen. Jälkimmäisessä tehtävässä oppilaat taas tutkivat energiajuomien terveysvaikutuksia. Heidän tehtävänään oli antaa kuvitteellisen koulun rehtorille suositus, pitäisikö koululle hankkia energiajuoma-automaatti vai ei. Oppilaat etsivät tietoa hakukoneilla, arvioivat kahden nettisivun luotettavuutta, poimivat olennaisia asioita useista nettiteksteistä, kirjoittivat niistä yhteenvedon ja hyödynsivät oppimaansa perustellun kannan kirjoittamiseen. Lopuksi perusteltu kannanotto lähetettiin rehtorille sähköpostilla. Molemmat oppilaiden tekemät luetun ymmärtämisen tehtävät pisteytettiin ja pisteistä muodostettiin faktorianalyysin perusteella perinteisen luetun ymmärtämisen ja nettilukemisen faktorit.

Oppilaiden pulmia tarkkaavuudessa ja toiminnanohjauksessa arvioitiin opettajien täyttämien keskittymiskyselyiden (KESKY, Klenberg et al., 2010) avulla. Faktorianalyysin perusteella muodostettiin tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeuksia kuvaava faktori. Lopuksi tarkastelimme rakenneyhtälömallinnuksen avulla, miten tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeudet selittivät oppilaiden suoriutumista molemmissa luetun ymmärtämisen tehtävissä.

Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeudet heijastuivat nettilukemiseen

Oppilaille, joilla oli tarkkaavuuden ja toiminnanojauksen pulmia, tutkivan nettilukutaidon tehtävä oli haastavampi kuin perinteisen lukemisen tehtävä. Kun sukupuoli, lukusujuvuus, luetun ymmärtäminen ja ei-kielellinen päättely oli kontrolloitu, selittivät tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen pulmat 4% poikien ja 9% tyttöjen suoriutumisesta nettilukutehtävässä. Perinteisen luetun ymmärtämisen tehtävässä tilastollisesti merkitseviä eroja ei havaittu.

Yksi syy tähän voi olla se, että tutkivan nettilukutaidon tehtävä oli paljon monisyisempi kuin perinteisen luetun ymmärtämisen tehtävä. Kun perinteisen luetun ymmärtämisen tehtävässä luettiin yksi teksti paperilta ja vastattiin monivalintakysymyksiin, piti nettilukutehtävässä lukea yhteensä neljä tekstiä, kirjoittaa muistiinpanoja ja muita kirjallisia vastauksia tekstien pohjalta. Nettilukutehtävä edellytti siten tarkkaavuuden ylläpitoa ja suuntaamista useamman nettitekstin välillä. Lisäksi se vaati oman toiminnanohjausta, kun oppilaiden piti käyttää erilaisia tiedonhakua (hakukone) ja oppimista tukevia työkaluja (muistiinpanotyökalu, chat, sähköposti). Näin monipuolinen lukuympäristö näytti kuormittavan oppilaita, joilla oli tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeuksia, muita oppilaita enemmän.

Hieman yllättävää oli, että tyttöjen tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeudet heijastuivat poikia enemmän nettilukutehtävässä suoriutumiseen. Tulevaisuudessa olisikin tärkeää selvittää, mistä tämä voisi johtua.  

Miten oppilaita voisi tukea?

Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen merkitystä tutkivalle nettilukemiselle ei ole aiemmin juuri tutkittu. Tutkiva nettilukeminen on tärkeä osa tämän päivän kouluarkea. Täten on syytä pohtia, miten oppilaita, joilla on tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen pulmia, voitaisiin parhaiten tukea. Kuten alussa mainitsimme, tukemalla peruslukutaitoja ja edistämällä monipuolisten luetun ymmärtämisen strategioiden kehittymistä, voimme tukea myös nettilukutaitojen kehittymistä.

Sen lisäksi oppilaat, joilla on tarkkaavuuden pulmia, voisivat hyötyä nettilukutaitojen harjoittelusta rajatussa opetusympäristöstä avoimen internetin sijaan. Opettaja voi antaa oppilaille esimerkiksi viiden sivun linkkilistan, josta oppilaat voivat valita kaksi tehtävänantoon sopivaa sivua ja tutkia niitä tarkemmin.

Opettaja voi myös rajata nettilukutaitojen opetusta siten, että opetuksessa keskitytään yhteen taitoalueeseen kerrallaan, jolloin oppilaiden keskittymistä ja oppimista on helpompi tukea. Oppilaat voivat myös hyötyä strukturoiduista tehtävistä, kuten monivalinta- tai luokittelutehtävistä, jotka vaativat oivaltamista, mutta eivät vaadi liian pitkää yhtäjaksoista ponnistelua. Kun oppilaat suoriutuvat tehtävistä, he saavat tärkeitä onnistumisen kokemuksia. Jatkossa olisi tärkeä vielä tutkia, millaiset tuen muodot sopisivat parhaiten oppilaille, joilla on tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeuksia.

Tutkimus on osa Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen ja Suomen Akatemian rahoittamaa eSeek-hanketta.  Lue lisää artikkelista, joka on avoimesti saatavilla : Kanniainen, L., Kiili, C., Tolvanen, A., Aro, M., Anmarkrud, Ø., & Leppänen, P. H. (2021). Assessing reading and online research comprehension: Do difficulties in attention and executive function matter?. Learning and Individual Differences, 87, 101985.

Teksti: Laura Kanniainen & Carita Kiili