Mitkä tekijät selittävät nettilukutehtävässä menestymistä?

Tutkiva nettilukeminen, jossa lukijan tavoitteena on ratkaista avoimia ongelmia tai ymmärtää monisyisiä ilmiöitä, vaatii monenlaisia taitoja. On osattava hakea hyödyllisiä nettitekstejä ja punnittava niiden luotettavuutta. Sen lisäksi on osattava poimia olennaisia asioita useista teksteistä, muodostaa niistä kattava kokonaisnäkemys ja vielä kommunikoida tämä näkemys muille. Millaiset tekijät selittävät oppilaiden suoriutumista tällaisessa vaativassa tehtävässä? Tähän kysymykseen etsittiin vastauksia tutkimuksessamme (Laura Kanniainen ym. 2019). 

Mitä tutkimuksessa tehtiin?

Tutkimuksessa 426 kuudesluokkalaista teki nettilukutehtävän, jossa he tutkivat energiajuomien terveysvaikutuksia. Oppilaiden tehtävänä oli antaa kuvitteellisen koulun rehtorille suositus, pitäisikö koululle hankkia energiajuoma-automaatti vai ei. Tehtävässä oppilaat lukivat neljä tekstiä. Heille annettiin kaksi tekstiä ja he etsivät kaksi tekstiä hakukoneen avulla. Lisäksi he arvioivat kahden tekstin luotettavuutta. Toinen teksteistä oli asiantuntijateksti ja toinen kaupallisesti värittynyt teksti. Oppilaat tekivät muistiinpanoja teksteistä ja kirjoittivat niistä yhteenvedon. Lopuksi he vielä laativat vastauksen rehtorille.

Oppilaiden tekemät tehtävät pisteytettiin. Faktorianalyysin mukaan oppilaat tarvitsivat tehtävän suorittamisessa kuudenlaisia taitoja: 1) tiedonhakutaitoja, 2) taitoja varmentaa tekstin luotettavuus, 3) taitoja kyseenalaistaa tekstin luotettavuus, 4) taitoja poimia olennaisia asioita yksitäisestä tekstistä, 5) taitoja laatia synteesi useasta tekstistä ja 6) taitoja kommunikoida perusteltu kanta. Näissä taidossa on paljon yhteistä, joten taustalle muodostui vielä oppilaiden kokonaisosaamista kuvaava tutkivan nettilukemisen taito. Tutkimuksessa tarkastelimme, miten lukutaidot, ei-kiellinen päättely, aikaisempi tieto tehtävän aiheesta ja sukupuoli ennustivat nettilukutehtävässä menestymistä. Lukutaidoista arvioitiin lukusujuvuutta, luetunymmärtämistä ja oikeinkirjoitusta. 

Lukutaidot nettilukemisen kivijalka

Lukutaidot, ei-kielellinen päättely, aikaisempi tieto ja sukupuoli selittivät 57% nettilukutaitoa mittaavassa tehtävässä menestymisestä. Lukutaitoon liittyvistä tekijöistä luetun ymmärtäminen ennusti parhaiten nettilukutaitoa. Myös lukusujuvuus ja oikeinkirjoittaminen ennustivat itsenäisesti nettilukutehtävässä suoriutumista. Täten hyvät lukutaidot luovat tärkeän perustan myös nettilukemiselle. Lapsilla ja nuorilla, joilla on lukemisen pulmia, voi olla ikätovereitaan useammin vaikeuksia myös tutkivassa nettilukemisessa. 

On kuitenkin hyvä muistaa, että lukutaidot eivät selitä kuin osan nettilukutehtävässä suoriutumisesta. Tarvitaan lisää tutkimusta muista tekijöistä, jotka auttavat oppilaita suoriutumaan hyvin nettilukutehtävässä. Miten esimerkiksi innostuneisuus asioiden tutkimiseen netissä tai nettilukemiseen liittyvät pystyvyyden kokemukset tukevat nettilukemista? 

Tytöt poikia parempia nettilukemisessa

Sukupuoli oli luetunymmärtämisen rinnalla toinen merkittävin hyvää suoriutumista selittävä tekijä. Tytöt menestyivät nettilukutehtävässä poikia paremmin. Eri nettilukemisen osa-alueita tarkasteltaessa sukupuoli ennusti menestymistä useammilla nettilukemisen osa-alueilla lukuunottamatta tiedonhakua ja kaupallisesti värittyneen sivun arviointia. 

Sukupuoli selitti nettilukutehtävässä menestystä itsenäisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että on myös muita sukupuoleen liittyviä selittäviä tekijöitä kuin pelkästään lukutaidot. Tulevien tutkimusten selvitettäväksi jää, mitä nämä tekijät voisivat olla.

 Monipuolista tukea lukemiseen

Nettilukutaitojen kehittymistä voi tukea opetuksella, joka sujuvoittaa lukemista ja edistää monipuolisten luetunymmärtämisen strategioiden kehittymistä. Tämän lisäksi tarvitaan opetusta, jossa keskitytään niihin taitoihin, joita tarvitaan erityisesti netissä luettaessa.  Esimerkiksi tehokkaat tiedonhakutaidot ja kyky arvioida nettitekstien luotettavuutta auttavat oppilaita valitsemaan hyödyllisiä lähteitä, jolloin lukemiseen ja tiedon sisäistämiseen jää enemmän aikaa.

Tarkempaa tietoa tutkimuksesta: 

Kanniainen, L., Kiili, C., Tolvanen, A., Aro, M., & Leppänen, P. H. T. (2019). Literacy skills and online research and comprehension: Struggling readers also face difficulties online. Reading and Writing. https://doi.org/10.1007/s11145-019-09944-9.

Hyvät peruslukutaidot ”jeesaavat” mutta eivät takaa taitavaa nettitekstien arviointia

Edellisessä blogitekstissäni kerroin, että kuudesluokkalaiset erosivat melkoisesti siinä, kuinka hyvin he osasivat arvioida nettitekstien luotettavuutta. Mutta mikä voisi selittää oppilaiden menestymistä arviointitehtävissä? Selvitimme lukusujuvuuden ja luetun ymmärtämisen taitojen yhteyttä siihen, kuinka hyvin oppilaat osasivat arvioida akateemisen ja kaupallisen nettitekstin luotettavuutta. Nämä tekstit on kuvattu tarkemmin edellisessä blogitekstissäni.

Lukusujuvuuden ja luetunymmärtämisen merkityksen selvittämiseksi jaoimme oppilaat kahteen ryhmään: (a) hyviin arvioijiin, jotka arvioivat nettitekstin luotettavuutta asianmukaisesti ja osasivat perustella arvionsa ja (b) heikkoihin arvioijiin eli niihin, jotka eivät tähän pystyneet. 

Tulokset osoittivat, että lukusujuvuus ja luetunymmärtäminen selittivät 8,8 % oppilaiden suoriutumisesta akateemisen ja 15,1 % kaupallisen nettitekstin arvioinnissa.  Tulokset kertoivat myös esimerkiksi seuraavaa: kun oppilaan pistemäärä luetunymmärtämisen tehtävässä (max. 12 p.) nousi yhdellä pisteellä, oli hänellä 21 % suurempi todennäköisyys kuulua hyviin akateemisen tekstin arvioijiin ja kuin pistettä vähemmän saaneella oppilaalla. Kun kyse oli kaupallisesta tekstistä vastaava todennäköisyys oli 24%.

Lukutaitojen perusteella oppilaiden arviointitehtävässä menestymistä voitiin ennustaa 65% tarkkuudella. Oheinen kuvio osoittaa, että oppilaiden lukutaitojen perusteella oli helpompi ennustaa akateemisen kuin kaupallisen nettitekstin arvioinnissa menestymistä. Kun oppilaiden lukusujuvuuden ja luetunymmärtämisessä saamat pistemäärät olivat tiedossa, voitiin melko tarkasti ennustaa ne oppilaat, jotka onnistuvat hyvin akateemisen tekstin arvioinnissa. Kaupallisen tekstin arvioinnin onnistumista oli puolestaan melko vaikea ennustaa lukutaitopistemäärien perusteella.

Yhteenvetona voidaan todeta, että hyvät lukutaidot tukevat nettitekstien arviointia, mutta eivät välttämättä takaa hyvää suoriutumista. Hyvillekin lukijoille nettitekstien luotettavuuden kyseenalaistaminen voi olla vaikeaa.

Koulussa oppilaat lukevat usein opettajan valitsemia tekstejä, jolloin tekstien kriittiselle tarkastelulle ei välttämättä ole samassa määrin tarvetta kuin internetissä luettaessa. Tämän vuoksi oppilailla pitäisi olla myös mahdollisuuksia keskustella erilaisista teksteistä ja niiden luotettavuuteen vaikuttavista tekijöistä opettajan opastuksella. Oppilaiden kanssa voi esimerkiksi keskustella, miten kaupalliset tarkoitusperät voivat näkyä teksteissä, jotka eivät ole varsinaisia mainoksia. Koska luotettavuuden arviointi on tärkeää mutta vaikeaa, pitäisi siihen palata yhä uudestaan.

Kuvio 1. Tarkkuus, jolla mallit pystyivät ennustamaan nettitekstien arvioinnissa suoriutumista lukutaitojen perusteella (lukusujuvuus, ymmärtäminen)

Kuvio 1. Tarkkuus, jolla mallit pystyivät ennustamaan nettitekstien arvioinnissa suoriutumista lukutaitojen perusteella (lukusujuvuus, ymmärtäminen)

Tulokset on julkaistu: 

Kiili, C., Leu, D. J., Marttunen, M., Hautala, J., & Leppänen, P. H. T. (2018). Exploring early adolescents’ evaluation of academic and commercial online resources related to health. Reading and Writing, 31(3), 533–557. https://doi.org/10.1007/s11145-017-9797-2

Oppilaat tarvitsevat tukea nettitekstien arvioinnissa

Internetissä lukeminen vaatii hyviä arviointitaitoja. Kun perinteisiä portinvartioita ei ole, internetissä julkaistut tekstit ovat laadultaan hyvin kirjavia. Miten lapset selviävät tässä internetin tekstimaailmassa?

Selvitimme (Kiili ym. 2018) kuudesluokkalaisten (n = 426) arviointitaitoja, kun he tutkivat energiajuomien terveysvaikutuksia internetiä simuloivassa ympäristössä. Tehtävän aikana oppilaat arvioivat kahta erityyppistä nettisivua, jotka erosivat toisistaan asiantuntijuudeltaan, tarkoitusperiltään ja argumentoinniltaan. Kutsumme näitä sivuja akateemiseksi nettisivuksi ja kaupalliseksi nettisivuksi. Sivujen piirteet on kuvattu Taulukossa 1.

Taulukko 1. Oppilaiden arvioimat nettisivut

Taulukko 1. Oppilaiden arvioimat nettisivut

Kaupallisten tarkoitusperien tunnistaminen vaikeaa

Vain puolet oppilaista kyseenalaisti kaupallisen nettisivun luotettavuuden energiajuomien terveysvaikutusten tiedonlähteenä. Vain noin viidennes (19%) havaitsi nettisivun kaupalliset tarkoitusperät, vaikka kaupallisuus (esim. logo, kirjoittajan ammatti) oli selkeästi esillä. Eräs oppilas pohti kaupallisuuden merkitystä seuraavasti: ”Ei ole [luotettava], koska he yrittävät myydä tuotetta eivätkä välttämättä kerro terveysriskeistä”.

Tämän lisäksi osa oppilaista (17 %) osasi perustella kriittisen arvionsa jollakin muulla tavalla. Kuten seuraava esimerkki osoittaa, oppilas saattoi vertailla nettisivua kahteen muuhun sivuun, jotka hän oli lukenut tehtävässä aiemmin: ”Nettisivu ei ole luotettava, koska kaikkien muiden sivujen mukaan juomat ovat haitallisia terveydelle”. Akateemisen sivun arvioiminen oli oppilaille hieman helpompaa, sillä 64 % oppilaista osasi perustella luotettavuusarvionsa.

Näyttää siltä, että oppilaat hyötyisivät erilaisten tekstien arvioinnin ohjatusta harjoittelusta. Tämä auttaisi heitä ymmärtämään, mikä tekee tietyssä tilanteessa toisesta nettitekstistä luotettavamman kuin toisesta.

Vain harva perustelee arvioitaan useammasta näkökulmasta

Kuvio 1 havainnollistaa sitä, millaisia perusteluja oppilaat esittivät luotettavuuden arvioinneilleen. Kun akateemisen sivun arvioinnissa kiinnitettiin huomiota sivua ylläpitävään organisaatioon ja kirjoittajan asiantuntijuuteen, niin kaupallisen sivun arvioinnissa kiinnitettiin eniten huomiota sivun tarkoitusperiin.

Vain hyvin harva oppilas perusteli arvioitaan useammasta näkökulmasta. Vain 12% oppilaista esitti useamman kuin yhden perustelun akateemisen sivun arviolleen. Kaupallisessa sivussa vastaava osuus oli 3%. Lisäksi hyvin monet oppilaat eivät osanneet perustella arvioitaan lainkaan. Erityisesti oppilaat, joiden arviointitaidot ovat heikot, tarvitsevat opetusta, jossa opettaja tai taitavampi oppilas mallintaa hyödyllisiä arviointitapoja. Ylipäätään oppilaita pitäisi myös auttaa ymmärtämään, miksi nettisivuja kannattaa arvioida useista eri näkökulmista. 

Kuvio 1. Kuudesluokkalaisten (n  = 426) relevantit perustelut (n = 494) akateemisen ja kaupallisen nettisivun luotettavuusarvioinneilleen. Ympyrän sisällä oleva luku on oppilaiden esittämien perustelujen yhteismäärä.

Arviointitaidossa eroja: Osalla menee hyvin, osalla ei

Tulokset osoittavat, että kuudesluokkalaisten taitoerot nettitekstien arvioinnissa ovat suuria. Noin neljännes oppilaista suoriutui hyvin molempien nettisivujen arvioinnista, kun taas toinen neljännes suoriutui heikosti. Erityisesti oppilaat, joilla on vaikeuksia arvioida mitä tahansa nettisivua, ovat haavoittuvaisempia erilaisille vaikutteille ja harhaanjohtavalle informaatiolle.

Oppilaat tarvitsevat erilaista tukea kehittyäkseen nettitekstien arvioijina. Heikommat oppilaat tarvitsevat tukea perusasioissa, jotka toiset jo hallitsevat. Taitavat oppilaat puolestaan hyötyvät vaativammista tehtävistä, joissa he voivat esimerkiksi pohtia, miten tekstin laatijan tarkoitusperät heijastuvat tekstin sisältöihin. Opettaja voi eriyttää opetusta esimerkiksi vaikeutuvilla tehtävillä tai eritasoisilla teksteillä. 

Tulokset on julkaistu: 

Kiili, C., Leu, D. J., Marttunen, M., Hautala, J., & Leppänen, P. H. T. (2018). Exploring early adolescents’ evaluation of academic and commercial online resources related to health. Reading and Writing, 31(3), 533–557. https://doi.org/10.1007/s11145-017-9797-2

Teaching tips:

Using Source Information to Evaluate the Credibility of Online Content

Use Monthly Quiz Activities to Practice and Evaluate Critical Reading